Kuolla vesisateeseen

säv. san. A. Ylitalo

-suntion poika-

 

Kuvittelin kuolemani kuivaksi kuolettavan tylsäksi

Vuoteella odottaen armahdusta häntä joka kuolleeksi toteaa

Tulin metsästä tielle, sade antoi vauhtia, pakenin varjoja

Valo sokaisi silmiä, teki lisää varjoja – oliko se katulamppu?

Pahimman painajaiseni toteuttaja,

(autonkuljettaja rattiin nukahtaja)

hän tuskin herää koskaan

Silmäni kun avaan näen puskurista vääristyneen peilikuvani

Sääriluuta saa hakea – menikö koko kinttu?

En tiedä, mutta rikki on solisluu, käsivarsi luonnottomasti taipuu

Pahimman painajaiseni toteuttaja:

ajoi päihteiden vaikutuksen alaisena ajoneuvoa

Hän on kylmä kuin kuollut koira,

en halua:

Kuolla yksin vesisateiseen iltaan

painaa kalloa asfaltin pintaan

Alle pellin, sekaan ruosteiseen ilmaan

vesisateeseen huutosi hukutan

Tunteja kosteassa kidun – auttaja odottaa

Jaksan kyllä tehdä kuolemaa olisi vielä kiva sanoa

yksi lause isälle, lähisukulaiselle